Lisää nenäilyä

Tänään tehtiin lisää nosework-treeniä. Kokeitiin ensimmäistä kertaa sokkona etsimistä, eli edes minä en tiennyt missä hajutarra oli piilossa. Hyvin toimi koiralapsen nenä ja jaksoi etsiä turhautumatta vaikeammatkin piilot.

Huomaa kyllä, kuinka jo parin toiston jälkeen eukalyptus tahtoo leijua koko huoneessa, mikä hankaloittaa etsintää hieman. Samoin täytyy lähteä kumihanskaostoksille, koska haju tarttuu tehokkaasti myös omiin näppeihin tarraa siirtäessä. Huolellisuutta siis tässäkin asiassa.

Ilmaisua en ole vielä hirveästi miettinyt, pallottelen hajulähteen kosketuksen/tuijotuksen ja maahanmenon välillä. Noseworkissä hajut voi olla piilotettuna hyvinkin korkealle, joten siinä mielessä maahanmeno ei välttämättä ole ideaali ilmaisutapa.
Toisekseen maahanmeno tulee todennäköisesti olemaan meillä ilmaisuna pk-jäljellä.

Otin pienen pätkän treenistä videollekin. Videossa näkyy hyvin, kuinka Karma käy heti etsinnän aluksi tarkistamassa vanhat piilot, ennenkuin alkaa tosissaan haistelemaan.
Hajun löydettyä palkkailin muutamia nenäkosketuksia hajulähteeseen, Karma kun mielellään alkaisi kaivamaan tarraa suuhunsa..

Working nose

Eilen oli meidän toiset ohjatut nose work- treenit Masseterilla. Kotiläksyjä oltiin tehty tosi huonosti (= ei ollenkaan), mutta ei haitannut menoa oikeastaan yhtään. Enemmän haittasi itse matka treeneihin, joihin jouduttiin menemään metrolla. Tiistait on ainoita päiviä jolloin mulla ei ole autoa käytössä ja tottakai Karma iiiiinhoaa metrolla matkaamista. Perille päästyä käsissä oli siis melkoinen hilseilevä sähköjänis, mutta yllättävän hyvin saatiin kierrokset alas ennen meidän vuoroa.

Tähän mennessä ollaan siis opittu seuraavaa:

•  Karma osaa "ottaa" hajun purkista, siis haistella pienessä purkissa olevaa hajua (eukalyptus), kun purkki on mun kädessä
• Hajulähde pitää itsenäisesti löytää esim. pahvilaatikosta tai ämpäristä ja löytämisestä saa namia. Paljon
• Laatikoita/ämpäreitä voi olla myös usempia rivissä ja haju voi olla missä vain niistä.
• Vihje etsimiseen on "kama" (Kyllä, tässä on pientä poliisikoira-fiilistelyä :D)

Ilmaisua me ollaan tehty vasta erillisenä asiana, eikä sitä vielä tässä vaiheessa vaadita. Suurimpana haasteena kaikissa haistelujutuissa on saada Karma oikeaan mielentilaan, eli riittävän rauhalliseksi jotta se todella käyttää nenäänsä eikä vain tuurilla töki eri kohteita.

Eilisissä treeneissä siirryttiin laatikoista arkisiin esineisiin ja hajua laitettiin eri kohtiin tuolia. Tuoli oli esineenä siitä haastava, että ollaan Karman kanssa naksuteltu paljon erilaisia juttuja siihen liittyen. Tästä johtuen ensimmäisellä etsintäkerralla Karma päättäväisesti tarjosi mm. tuolin tökkimistä nenällä, takatassujen nostamista tuolille, tuolille hyppäämistä... Peli poikki ja uusi yritys.

Kokeiluna ripoteltiin vähän nameja tuolille ja sen viereen, jotta Karma ymmärtäisi paremmin, että nyt ETSITÄÄN jotain. Viesti meni perille ja parilla viimeisellä kierroksella kuului jo todella äänekäs nuuhkuttelu. 

Ämpärit olohuoneessa 

Tänään tartuin heti innokkaasti toimeen ja värkkäsin pari ämpärirataa olohuoneeseen. 

Alkuun meinasi olla taas vähän ongelmaa vireen kanssa, Karma skippasi haistelun kokonaan ja ryhtyi potkimaan ämpäreitä pitkin poikin. Lykkäsin koiran takaisin häkkiin ja helpotin harjoitusta vähentämällä ämpäreiden määrää kolmeen. Auttoi heti, Karmanaattorin nenä oli auki ja löysi oikeat ämpärit todella nopeasti. 

Välirauhoittuminen omalla paikalla

Sitten homma lähtikin vähän lapasesta vähän alkuperäisen suunnittelun ulkopuolelle - huuuuuono kouluttaja.

Siirsin ämpäreitä huonekalujen viereen ja tökkäsin hajutarran tv-tasoon aivan ämpärin viereen. Pienellä jänskäyksellä vapautin Karman etsimään, mutta tyypin mielestä tää oli todella helppo homma. Tehtiin 5 kierrosta ja jo kolmannella kierroksella otin avustavat ämpärit kokonaan pois. 

Karmalla selkeästi loksahti jokin kohdalleen päässä ja se teki töitä todella intesiivisesti ja tehokkaasti. Mieletön NUUHNUUHNUUH - ääni. :D

Hajutarra kirjahyllyssä

Alkoi myös selkeästi itse säätelemään virettä etsintään sopivaksi. Laitoin rakin odottelujen ajaksi aina keittiöön portin taakse, mistä hakiessa saattoi kyllä pompahdella huolestuttavan innokkaasti. Sieltä toin sivulla olohuoneeseen paikkamakuuseen, josta vapautin etsimään. Makuulta noustessaan oli jo mukavan rauhallinen liikkeissään. 

Seuraavana askeleena olisi tehdä laatikko/ämpäri-treeniä myös ulkosalla. Kesän tavoitelistaan voisi ehkä uskaltaa lisätä jopa Nose Workin hajutestin, jonka suoritettua saa oikeude kilpailuun 1-luokassa. :) 

Teinipossu

Pari kuukautta sitten mulla oli koira, joka kulki nätisti hinassa, jota pystyi pitämään vapaana lähes missä vain ja antoi treeneissä aina 110%.
Nyt mulla on koira, joka hinkuaa pientareelle hajujen perässä, kuumuu vastaan tulevista koirista ja on välillä niin ajatuksissaan, että vaikuttaa melkein autistiselle. Karmasta on tullut teini. Voi miten hauskaa.

Jotta australianpainajaisesta saataisiin taas australianpaimen, on ehkä syytä tehdä pieni sääntökatsaus:

Oma paikka
 - Vahvistetaan omalle paikalle rauhoittumista aina kun hakeutuu sinne omasta aloitteesta
 - Omalle paikalle aina kun jotain kiihdyttävää tapahtuu/on tiellä tms. (ovikello, E riehuu, kani spurttailee)
 - Jos käsketty omalle paikalle, saa poistua vain luvan kanssa

Uloslähtö
 - Ulos pääsee vain rauhallisena
 - Kiihtymisestä poistuu mahdollisuus ulosmenoon (takki takaisin naulakkoon, avaimet pois kädestä jne. > asiat etenee vain kun istuu/makaa rauhassa.
 - Ovesta ulos katsekontaktilla

Luoksetulo
 - Käsky vain kun voi olla satavarma, että koira tulee (tarvittaessa jälkiliina)
 - Superpalkka ja mielellään myös vapautus
 - Intensiivitreenejä mahdollisimman monessa paikassa ja eri häiriöissä (linnut, oravat, pallot, toiset koirat..)

Hihnakäytös ja ohitukset
 - Vain löysällä hihnalla eteenpäin
 - Rauhallisuus
 - Monipuoliset palkkiot > pääsy haistelemaan, pääsy vapaaksi, keppi..
- Ohituksissa palkkaamisen aloittaminen ajoissa, vahvistetiheyden maksimointi, keskittyminen vain omaan koiraan. Etäisyys ohitettavaan tilanteen mukaan. Superpalkat aina.

Tarkkaavainen koiralapsi

Ja jos jostain vielä sais metritavarana pitkää pinnaa niin olis ihanaa.

Vuotias.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan tämän blogin piti saada ensimmäinen kirjoituksensa jo vuosi sitten. Alkuperäisen suunnitelman mukaan olisin nyt jo vuoden kirjoitellut siitä, kuinka koirani kanssa riennämme treeneistä ja valmennuksista toiseen sekä napsimme ensimmäiset koulutustunnukset tuosta vain. Saman suunnitelman mukaan koirakin tosin oli narttu, väriltään merle ja nimeltään Riemu.

Kun harrastuskapine viimein tassutteli meidän ovestamme sisään, se oli uros, väriltään musta ja nimeltään Karma. Rotu sentään oli oikea. Mulla blogin sijasta uusi työ, alle 2 vuotias muksu ja lamaannuttava pelko siitä, että onnistuisin jotenkin pilaamaan tämän loistavan pienen koiran alun. 

Asiaa ei varsinaisesti helpottanut, kun tajusin miten erilainen on paimenlapsen ajatuksenkulku verrattuna mihinkään edellisistä koiristani. Yritä siinä sitten tehdä tokovaliota ennätysajassa. 

Harrastuskapine 9 viikkoa

Vuoden aikana olen onnistunut (joskin puoliväkisin) löysäämään pipoani ja heittämään vanhoilla vihkoillani vesilintua. Siinä sivussa olen tutustunut mahtavaan koiralapseen ja onnistunut sille jotain opettamaankin. Osaa se hihnassa kävellä tolkullisesti, tulla luokse ja kyllä se tietää mitä noutokapulalla kuuluu tehdä. Ja mikä tärkeintä - sillä on naama aina typeränonnellisessa virneessä, mitä me sitten tehdäänkin. Paitsi ehkä viime viikkoina, koska teini-ikä. Siitä lisää tuonnempana.

Nyt kun on saatu tämä arki tolkullisesti rullaamaan, olen havahtunut siihen, että jotain tarttis varmaan oikeasti tehdä asialle nimeltä tottelevaisuusvalio. Tai no, asialle nimeltä TK4, koska Karmanaattorin toinen kives ei ole siellä missä sen kuuluisi olla. 

Mä olen luonnostani maailmanhistorian epäsuunnitelmallisin henkilö, mikä ei yleisesti ottaen sovi yhteen tavoitteellisen koiraharrastuksen kanssa. Ennen korvasin tämän puutteen vimmaisuudellani ja enemmällä puurtamisella, mutta perheellisellä ei tahdo oikein aika riittää tällä taktiikalla. 

Siksipä tämä blogi, jotta saisin jonkun järkevän pitkäntähtäimen toimintasuunnitelman aikaiseksi.

Siispä, tässä tavoitteet seuraavalle vuodelle:

- Ykköstulos tokon alokasluokasta (ehkä jopa TK1?)

- Ykköstulos tokon avoimesta

- BH läpäisty

- Agilityn aloittaminen kunnolla

- Jälki- ja esineruutu-treeni aluilleen